Suomalaisella rakennusalalla tietomallinnuksen mahdollisuuksista hyödynnetään vain pientä osaa. Päällekkäistä ja turhaa työtä tehdään päivittäin paljon, ja monia välineitä ja ominaisuuksia käytetään vain puoliteholla. Se kuuluisa digiloikka mahdollistaisi isoja säästöjä rakennusprojekteissa ja toisi yrityksille kilpailuetua. 

Miksi digitaalisessa suunnittelussa sitten on vielä niin paljon kehitettävää? Mitkä ovat tietomallinnuksen hyödyntämisen sudenkuopat, ja kuinka rakennusalan yritykset voisivat käyttää BIM:iä paremmin ja monipuolisemmin? 

Tietomallinnuksen kahdeksan ulottuvuutta

Digitaalinen suunnittelu rakentamisessa tarkoittaa hyvin laajasti erilaisia tapoja käyttää digitaalisia välineitä, kuten ohjelmistoja, osana suunnittelua. Digitaalista suunnittelua on oikeastaan tehty jo neljä vuosikymmentä, joten asiana se ei ole uusi. Nykyään digitaalisella rakentamisella tarkoitetaan erityisesti tietomallinnusta.

Rakennuksen tietomalli eli BIM (building information model) on moniulotteinen malli rakennuksesta. Perinteisen kolmiulotteisen kuvan lisäksi mallissa on vähintään neljä, nykyisin viisikin muuta ulottuvuutta, jotka syntyvät eri tyyppisistä tiedoista. Ensimmäiset kolme liittyvät visuaalisiin dimensioihin. Niiden lisäksi on

  • 4. ulottuvuus aika: milloin suunnitelma toteutetaan?
  • 5. ulottuvuus hinta: kuinka paljon mikäkin osa ja työvaihe maksaa?
  • 6. ulottuvuus hallinta: kuinka rakennusta ylläpidetään?
  • 7. ulottuvuus kestävyys: kuinka rakennus huomioi ympäristön ja kestävyyden vaatimukset?
  • 8. ulottuvuus turvallisuus: kuinka rakennuksessa huomioidaan erilaisiin hätätilanteisiin reagoiminen?

2020-luvulla digitaalisen suunnittelun trendeissä korostuu tietomallien jakaminen ja laajempi yhteinen hyödyntäminen rakennuksen koko elinkaarella. Rakennuksen suunnittelutietojen lisäksi tietomallia käytetään aktiivisesti esimerkiksi eri sidosryhmien välisen viestinnän välineenä.

Esimerkki rakennushankkeen aikataulun tietomalliavusteisesta visualisoinnista.

Vältä digitalisaation sudenkuopat ja rakenna suunnitelmien mukaisesti

Tietomallinnuksen hyödyntämisessä on kaksi yleistä sudenkuoppaa: suunnitelmien yhteensovittaminen, sekä detaljien suunnittelu ja toteutus kaksiulotteisesti.

Rakennushankkeissa aikataulut ovat lähes poikkeuksetta iso haaste. Kun mukana on monia toimijoita ja hankinnat on kilpailutettava joskus jopa lyhyellä aikataululla, tavoitteissa on haastavaa pysyä. Jos hankkeen kokonaisuutta hallitaan tietomallista käsin, voidaan strategiset hankinnat ennakoida ja toimitusajat eivät muodostu ongelmaksi. Lisäksi eri urakoitsijoiden ja toimittajien välinen yhteistyö helpottuisi, kun samasta tietomallista näkisi selvästi, milloin mitäkin osaa tai asennusta tarvitaan.

Monimutkaisissa rakennushankkeissa arkkitehti suunnittelee rakennuksen tietomallissa ja jakaa sen eteenpäin rakennesuunnittelijoille. Sen jälkeen arkkitehdin tietomalli voi jäädä oman onnensa nojaan, kun muut suunnittelijat käyttävät eri toimintamalleja oman työnsä tekemiseen. Sen seurauksena tieto pirstaloituu sekä vanhenee. 

Mitä pidemmälle rakennusprojekti etenee, sitä enemmän eri tahot tuovat siihen mukaan yksityiskohtia. Jos nämä yksityiskohdat ovat olemassa vain paperilla tai yksittäisen tahon tiedostossa eivätkä emotietomallissa, käy helposti niin, että työmaalla yksityiskohta törmääkin johonkin toiseen rakenteeseen. Tietomallista vastaavat haasteet ja toimimattomuudet voi nähdä ja myös ratkaista hyvällä yhteistyöllä ennalta.

Rakennusalan puutteet digitalisaation hyödyntämisessä perustuvat siihen, että rakennuksia ei todellisuudessa rakenneta suunnitelmien mukaisesti. Sen sijaan suunnitelma kattaa vain perustiedot ja rakenteet, ja loput jätetään paikan päällä sovellettaviksi. Inhimillisille virheille jää paljon tilaa.

Tietomalli tukee rakennuksen ja rakentamisen suunnittelua kaikissa projektin vaiheissa. Mallin avulla voidaan työmaalla esimerkiksi seurata työmaan etenemistä, suunnitella ja valvoa työturvallisuutta sekä havainnollistaa tulevia työvaiheita. Lue lisää BIM:n hyödyistä »

Ratkaisu vaatii ennen kaikkea tiedon jakamista

Mistä tietää, onko digitaalisen suunnittelun keinot hyvin käytössä? Esimerkiksi näistä neljästä kysymyksestä:

  1. Kuuluuko suunnitelmiinne mittojen, sopivuuden ja toimivuuden tarkistaminen työmaalla? 
  2. Laaditaanko suunnitelmia kaksiulotteisesti ja paperilla?
  3. Löytyykö valmiista kohteesta 1:1 digitaalinen kopio?
  4. Tukevatko työtavat ja toimintakulttuuri tiedon jakamista?


Jos siis tiedätte, että monimutkaisia rakennuksia suunnitellaan tai viimeistellään työmaalla paperilappujen varassa, rakennuksella ei ole ajantasaista digitaalista kaksosta, kukaan ei hallitse kokonaisuutta ja tue tiedon jakamista eri sidosryhmille, digiloikka on ottamatta.

Toisaalta digitaalisuus ei ole itseisarvo. On tärkeä tunnistaa, milloin esimerkiksi 8D tuo aitoa hyötyä ja lisäarvoa hankkeen suunnitteluun. Joskus se tuo isot säästöt kuluissa, vähentää riskejä ja helpottaa rakennuksen ylläpitoa. Joskus taas rakennus on sen verran yksinkertainen, että se on täysin mahdollista suunnitella ja toteuttaa kaksiulotteisesti. Rakennushankkeisiin kaivataan siis strategista silmää tunnistamaan, milloin esimerkiksi tietomallinnuksella on saavutettavissa suuria hyötyjä ja milloin kumppanien digiosaaminen on merkityksellisintä.

Haluatko tietoa ja tukea parempaan rakennusten digitaaliseen suunnitteluun?

Vieläkö työskentelette kaksiuloitteisten suunnitelmien pohjalta? Haluaisitteko saada enemmän irti tietomallin mahdollisuuksista? 

Aluprolla on vahva kokemus tietomallinnuksen käyttämisestä osana vaativia rakennushankkeita. Olemme asiakkaillemme monipuolinen suunnittelun kumppani, joka tuo arkkitehdit, suunnittelijat, rakennuttajat ja urakoitsijat saman vision ääreen. Autamme teitä suunnittelemaan rakennusprojektit paremmin ja digitaalisemmin, jotta teidän ei tarvitse improvisoida, ja asiat tehdään kerralla oikein. Yhdessä löydämme kohteet, joissa on tärkeintä päästä pois kaksiulotteisesti ja paperisesta suunnittelusta.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä!